Ongelmasta toiseen
Koronaa ei enää esiinny maailmalla häiritsevässä määrin, vaikka se ei kadonnutkaan ole. Me karjalaiset odotimme, että koronan laannuttua pääsisimme taas käymään isiemme ja äitiemme menetetyillä asuinseuduilla. Muistomerkit, hautausmaat ja muut tärkeät kohteet odottavat huoltoa ja kunnostusta rajan takana. Toiveemme ei toteutunut, sillä Venäjä hyökkäsi runsas vuosi sitten Ukrainaan ja sota on edelleen käynnissä. Tällä hetkellä sodassa on meneillään asemasodan kaltainen tilanne. Rintamalinjat pysyvät paikoillaan, Venäjä tuhoaa Ukrainan infrastruktuuria ja tuottaa runsaasti siviilitappioita. Nopeaa ratkaisua sotatilanteeseen ei ole nähtävissä.
Ukrainan sodan vallitseva tilanne aiheuttaa sen, että suomalaisten matkailu Venäjälle on lähes pysähdyksissä. Varsinkin karjalaisten suositut kotiseutumatkat ovat keskeytyksissä ja näyttävät olevan sitä vielä pitkään. Mutta elämme toivossa, sodan on jossain vaiheessa päätyttävä. Odotamme tietysti, että Venäjä ei saavuta tavoitettaan ja Ukrainassa päästään aloittamaan yhteiskunnan palauttaminen normaaliin elämään. Edessä on pitkäaikainen jälleenrakennusvaihe.
Kotiseutumatkailun uudelleen käynnistyminen ja siihen liittyvät menettelytavat riippuvat suuressa määrin Venäjän sodan jälkeisestä tilanteesta ja siitä, millaisiksi suhteet länsimaihin muodostuvat ja erityisesti siitä, millaisiksi Suomen ja Venäjän väliset naapauruussuhteet kehittyvät. Tätä on toistaiseksi vaikea ennustaa.
Raimo Hannukainen, puheenjohtaja
———————————————————————————————————
Hyvät Hannukaisten sukuseuran ja suvun jäsenet
Korona-pandemia on kuluvan vuoden 2020 vaikuttanut laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion johto ja sen valtuuttamina viranomaiset ovat asettaneet kansalaisille monenlaisia rajoituksia, jotka ovat vaikuttaneet rajoittavasti myös yhdistystoimintaan. Olkaa hyvät ja tutustukaa tämän sivuston Ajankohtaista-sivulla olevaan ilmoitukseen, joka koskee seuran sukukokouksen ja -juhlan 2020 siirtämistä vuodelle 2021.
Sukuseuraterveisin
Raimo Hannukainen, puheenjohtaja
————————————————————————————————————–
Tervehdys hyvät jäsenet
Muutama henkilö on jo kaivannut kutsua yhdistyksemme sukukokoukseen ja -juhlaan. Tänä vuonna sukutapaaminen on noin kuukautta myöhemmin kuin aikaisempina kokousvuosina. Puheenjohtajan kiireistä johtuen tiedote sukutapaamisesta saadaan lähetettyä vasta elokuun lopussa. Sukutapaaminen kokouksineen ja iltajuhlineen järjestetään Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä (Kelankaari 4) 29.-30.9.2018.
Ystävällisin sukuseuraterveisin
Raimo Hannukainen, sukuseuran pj
_____________________________________________________________________________
Tervehdys hyvät sukuseuran jäsenet
Toimintavuosi 2017 on edennyt jo yli puolenvälin. Sukuseurassa ei ole tapahtunut mitään mullistavia asioita. Hallitus kokoontui keväällä säännönmukaiseen kokoukseensa, mutta ei tehnyt mitään jäsenistöön vaikuttavia päätöksiä. Seuramme ei ole muutamaan vuoteen saanut järjestettyä suvun omaa kotiseutumatkaa, koska osanottajia ei ole saatu kokoon riittävää määrää. Tilanteen ei tarvitse kuitenkaan olla pysyvä, vaan oma matka järjestetään, jos joukkoa saadaan riittävästi koolle. Kesällä 2017 osallistui sukuseuran jäseniä ainakin kahdelle kotiseutumatkalle Hiitolan Pitäjäseuran mukana. ”Virallisesti” osallistuimme 29.6. – 2.7.2017 toteutetulle matkalle, mukana oli kahdeksan Hannukaista. Matkakertomus tulee sivuille lähiaikona, samoin siihen liittyviä kuvia.
Ikävänä asiana on todettava, että uuden sukukirjan julkaiseminen siirtyy taas parilla vuodella eteenpäin. Monet muut tehtävät pitävät kirjoittajat kiireisinä, mutta aina hanke kuitenkin hieman etenee. Jäsenistön kertomuksia omasta lähipiiristään kaivataan edelleen (vrt.sukuseuratiedote), samoin sukutietojen päivityksiä.
Hyvää jäljellä olevaa kesää
Puheenjohtaja
_______________________________________________________________________________
Toimintavuosi 2016
1. Sukukokous
Hannukaisten sukuseura ry täytti 28 vuotta 3.7.2016. Kulunut toimintavuosi oli vaihteeksi sukukokousvuosi. Sukukokous ja sukujuhla järjestettiin Kankaanpäässä 20. – 21.8.2016 (Kuntoutuskeskus Kankaanpää). Sukukokous käsitteli kahden edellisen vuoden tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Kokousväki hyväksyi sille esitellyt asiakirjat ja myönsi hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Sääntöjen mukaan kokous valitsi myös sukuseuralle puheenjohtajan ja hallituksen. Kovin suuria muutoksia seuran johtohenkilöstöön ei tullut. Kolme hallituksen jäsentä oli ennakkoon ilmoittanut, että he eivät ole enää käytettävissä uutta hallitusta valittaessa. Hallitustyöskentelystä pois jääneiden tilalle valittiin uudet henkilöt. Ilahduttavaa on, että uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin myös nuoren polven edustajia. Kokemustakin arvostettiin ja jatkotehtäviin suostumuksensa antaneet entiset hallituksen jäsenet tulivat valituiksi uudelleen. Samoin entinen puheenjohtaja valittiin uudelleen.
Sukuseuran varsinaisessa toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Seuran tärkeänä tehtävänä on vaalia aikaisempien sukupolvien perintöä ja pitää sitä elävänä. Tämä ei kuitenkaan estä seuraa uudistumasta. Tapaa, jolla se tehdään, ei toimintavuoden aikana vielä löydetty, joten tehtävä siirtyi sukukokouksen jälkeiselle uudelle hallitukselle.
Alla olevat kuvat on ottanut Jari Vaara
Sukukokoukseen osallistui n. 50 henkilöä |
Kokoustamisen ohella väliaikakeskustelut ova tärkeitä |
Iltajuhlaan osallistui n. 60 henkilöä |
Iltajuhla päätettiin tanssin merkeissä |
2. Sukututkimus
Sukututkimus jatkui tiiviinä vuonna 2016. Sukututkimuksesta vastaavat henkilöt osallistuivat mm. Hiitolan Pitäjäseuran järjestämään sukututkimuspiiriin, jossa kollegoilta ja kokeneemmilta sukututkijoilta saatiin lisätietoja tutkimuksen tekemiseen. Tällä hetkellä sukutietokannassa on hieman yli 26 000 henkilön nimet, mutta määrä lisääntyy vielä huomattavasti. 100 vuotta nuorempien henkilöiden tietojen täydentäminen on vielä alkutekijöissään, sillä vanhempaakin tietoainesta on vielä keräämättä.
Henkilöhistorian tutkimisen ja tallentamisen lisäksi sukututkimukseen liittyy myös suvun vaiheisiin ja elämään liittyvän historiatiedon kerääminen ja tallentaminen. Erityisen tärkeää tämä on karjalaisuudessa. Karjalan heimo on erityisasemassa Suomen heimojen joukossa, koska se on kansainvälisen politiikan pelinappulana joutunut luopumaan vuosisataisista asuinalueistaan ja siirtymään hajalleen muualle Suomeen. Tämä elämänvaihe on monilta osin vielä tutkimatta sukumme vaiheista. Uuteen sukukirjaan on kuitenkin tarkoitus saada hieman tietoa myös molemmista evakkoon lähdöistä (1939/1940 ja 1944), evakkomatkoista ja asettumisesta uusille asuinsijoille.
Kotiseutumatkailu vuonna 2016
Sukuseura ei tehnyt omaa kotiseutumatkaa, mutta seuralle oli varattu 10 paikkaa Hiitolan Pitäjäseuran matkalle 12. – 15.5.2016. Varatut paikat saatiin helposti täytettyä. Matka oli tyypillinen neljän päivän matka. Kun meno- ja paluumatkaan kuluu aina päivä suuntaansa, jäi perillä käytettäväksi kaksi päivää.
Ensimmäisenä perilläolopäivänä käytiin tutustumassa Hiitolan Hannukaisten Kilpolan sukuhaaran asuinpaikkoihin Kilpolan saaressa. Tällä kertaa saareen mentiin veneellä entisen Pukinniemen kartanon alueelta. Kartanon välittömään läheisyyteen on muutama vuosi sitten rakennettu uusi hotelli (Drive Park Ladoga). Hotelli tarjoaa majoituspalvelujen ohella monenlaisia muitakin palveluja, mm. venekuljetuksia Laatokan saariin. Käytimme hyväksi hotellin kuljetuspalvelua ja pääsimme lyhyessä ajassa Kilpolan saaren länsirannalle. Maihinnousupaikasta kävelimme noin kahden kilometrin matkan Kilpolan salmen pohjoisrannan suuntaisesti suvun entisen kantatilan (Kilpola 17, Kiurumäki) asuinpaikoille, missä ei ole enää rakennuksia pystyssä. Menomatkalla tutustuimme entisten naapuritilojen asuinpaikkoihin, joista monista muistuttavat jykevät kiviset rakennusten perustukset. Pääosa matkasta oli vielä tuohon vuodenaikaan suhteellisen helppokulkuista entistä, mutta nykyisin viljelemätöntä peltomaata. Perillä kantatilan asuinpaikalla vietimme eväshetken ja tutustuimme tarkemmin lähiympäristöön. Alueelle on rakennettu viime vuosina pari kesäasuntoa, joissa nyt ei ollut asukkaita paikalla. Onneksi aluetta ei ole aidattu siten, että salmeen rantaan pääsy estyisi. Entisten rakennusten läheisyydestä johtaa rantaan vanha lehtikuusiaita, jonka puut ovat nykyisin yli 20 metriä korkeita, kun ne evakkoon lähdettäessä olivat olleet noin miehen mittaisia. Kävimme tietysti ihastelemassa luonnonkaunista Kilpolansalmea. Monet kerrat olemme istuneet rantakallioilla ”piknikillä” ja nauttineet maisemasta, jonka katselemiseen ei voi kyllästyä. Lepohetken jälkeen kävimme ”kivijalkamatkalla” parilla suvun muulla asuinpaikalla, joista toinen oli ollut välillä ”hukassa”, mutta joka nyt löytyi vaivatta, kun kasvukausi oli vasta aluillaan. Paluumatkalla maihinnousupaikalle kävimme vielä pienemmällä porukalla Tannisten asuinpaikoilla (Kilpola 18, Aromäki). Täältä moni Hannukainen oli vuosisatojen kuluessa löytänyt itselleen puolison.
Toisena perilläolopäivänä kävimme tutustumassa Kurkijoki-museoon, jossa on nähtävissä myös jonkin verran hiitolaista esineistöä. Kävimme myös tutustumassa Kurkijoen kirkon raunioihin ja alueen muistomerkkeihin. Paluumatkalla käytiin suorittamassa kunniakäynti Hiitolan hautausmaalla ja kirkon raunioilla. Kun Hiitolassa käydään, on pakko kiivetä myös Linnavuorelle ja tarkastella sieltä ympäröivää maisemaa. Linnavuorelta laskun jälkeen tehtiin kävelykierros Raivattalan kylässä katsomassa mm. Eeva Kilven (o.s. Salo) entistä kotitaloa, joka on nykyisin ulkonaisesti hyvässä kunnossa. Raivattala on monelle matkalla mukana olleelle tärkeä kohde, joka liittyy lähiomaisten elämänhistoriaan.
Venäjän rajaviranomaiset ovat kiristäneen vierailulupien myöntämistä määrittämälleen rajavyöhykkeelle. Käytäntönä on viime vuodet ollut, että lupia ei myönnetä. Vuonna 2016 kotiseutumatkaajien matkustusasiakirjoja tarkastettiin myös rajavyöhykkeen ulkopuolella mm. entisen Hiitolan Asemakylän, nykyisen Hiitolan keskustan alueella. Rajavyöhykkeelle pääsyn estyminen on vähentänyt sukuseuran matkoille osallistujien määrää ja lisännyt siellä juurensa omaavien kotipaikkakaipuuta.
Kesäkaudella 2016 matkailtiin lisäksi mm. Kaukolan, Räisälän, Käkisalmen ja tietysti Viipurin alueilla. Sukuseuran puheenjohtaja osallistui sekä Hiitolan Pitäjäseuran järjestämälle Hiitolan hautausmaan siivous- ja kunnostusmatkalle että pitäjäseuran hautausmaatoimikunnan neuvottelu- ja työmatkoille, joiden aikana tavattiin mm. Hiitolan nykyistä kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohtoa. Hautausmaatoimikunta jatkoi kirkon kirkonpohjan ja sen ympäristön raivaamista. Työ jatkuu vielä vuonna 2017.
Kuvat Raimo Hannukainen
Rantautuminen Kilpolan saareen |
Matkalla varsinaiseen kohteeseen riittää tutkittavaa |
Tauon paikka Hannukaisten entisellä asuinpaikalla |
Muistokukat saatesanoineen menneille sukupolville |