Puheenjohtajan palsta

Tervehdys hyvät jäsenet

Muutama henkilö on jo kaivannut kutsua yhdistyksemme sukukokoukseen ja -juhlaan. Tänä vuonna sukutapaaminen on noin kuukautta myöhemmin kuin aikaisempina kokousvuosina. Puheenjohtajan kiireistä johtuen tiedote sukutapaamisesta saadaan lähetettyä vasta elokuun lopussa. Sukutapaaminen kokouksineen ja iltajuhlineen järjestetään Kuntoutuskeskus Kankaanpäässä (Kelankaari 4) 29.-30.9.2018.

Ystävällisin sukuseuraterveisin

Raimo Hannukainen, sukuseuran pj

_____________________________________________________________________________

Tervehdys hyvät sukuseuran jäsenet

Toimintavuosi 2017 on edennyt jo yli puolenvälin. Sukuseurassa ei ole tapahtunut mitään mullistavia asioita. Hallitus kokoontui keväällä säännönmukaiseen kokoukseensa, mutta ei tehnyt mitään jäsenistöön vaikuttavia päätöksiä. Seuramme ei ole muutamaan vuoteen saanut järjestettyä suvun omaa kotiseutumatkaa, koska osanottajia ei ole saatu kokoon riittävää määrää. Tilanteen ei tarvitse kuitenkaan olla pysyvä, vaan oma matka järjestetään, jos joukkoa saadaan riittävästi koolle. Kesällä 2017 osallistui sukuseuran jäseniä ainakin kahdelle kotiseutumatkalle Hiitolan Pitäjäseuran mukana. ”Virallisesti” osallistuimme 29.6. – 2.7.2017 toteutetulle matkalle, mukana oli kahdeksan Hannukaista. Matkakertomus tulee sivuille lähiaikona, samoin siihen liittyviä kuvia.

Ikävänä asiana on todettava, että uuden sukukirjan julkaiseminen siirtyy taas parilla vuodella eteenpäin. Monet muut tehtävät pitävät kirjoittajat kiireisinä, mutta aina hanke kuitenkin hieman etenee. Jäsenistön kertomuksia omasta lähipiiristään kaivataan edelleen (vrt.sukuseuratiedote), samoin sukutietojen päivityksiä.

Hyvää jäljellä olevaa kesää

Puheenjohtaja

_______________________________________________________________________________

Toimintavuosi 2016

1. Sukukokous

Hannukaisten sukuseura ry täytti 28 vuotta 3.7.2016. Kulunut toimintavuosi oli vaihteeksi sukukokousvuosi. Sukukokous ja sukujuhla järjestettiin Kankaanpäässä 20. – 21.8.2016 (Kuntoutuskeskus Kankaanpää). Sukukokous käsitteli kahden edellisen vuoden tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Kokousväki hyväksyi sille esitellyt asiakirjat ja myönsi hallitukselle tili- ja vastuuvapauden. Sääntöjen mukaan kokous valitsi myös sukuseuralle puheenjohtajan ja hallituksen. Kovin suuria muutoksia seuran johtohenkilöstöön ei tullut. Kolme hallituksen jäsentä oli ennakkoon ilmoittanut, että he eivät ole enää käytettävissä uutta hallitusta valittaessa. Hallitustyöskentelystä pois jääneiden tilalle valittiin uudet henkilöt. Ilahduttavaa on, että uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin myös nuoren polven edustajia. Kokemustakin arvostettiin ja jatkotehtäviin suostumuksensa antaneet entiset hallituksen jäsenet tulivat valituiksi uudelleen. Samoin entinen puheenjohtaja valittiin uudelleen.

Sukuseuran varsinaisessa toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia.

Seuran tärkeänä tehtävänä on vaalia aikaisempien sukupolvien perintöä ja pitää sitä elävänä. Tämä ei kuitenkaan estä seuraa uudistumasta. Tapaa, jolla se tehdään, ei toimintavuoden aikana vielä löydetty, joten tehtävä siirtyi sukukokouksen jälkeiselle uudelle hallitukselle.

Alla olevat kuvat on ottanut Jari Vaara

Sukukokoukseen osallistui n. 50 henkilöä

Kokoustamisen ohella väliaikakeskustelut ova tärkeitä

Iltajuhlaan osallistui n. 60 henkilöä

Iltajuhla päätettiin tanssin merkeissä

2. Sukututkimus

Sukututkimus jatkui tiiviinä vuonna 2016. Sukututkimuksesta vastaavat henkilöt osallistuivat mm. Hiitolan Pitäjäseuran järjestämään sukututkimuspiiriin, jossa kollegoilta ja kokeneemmilta sukututkijoilta saatiin lisätietoja tutkimuksen tekemiseen. Tällä hetkellä sukutietokannassa on hieman yli 26 000 henkilön nimet, mutta määrä lisääntyy vielä huomattavasti. 100 vuotta nuorempien henkilöiden tietojen täydentäminen on vielä alkutekijöissään, sillä vanhempaakin tietoainesta on vielä keräämättä.

Henkilöhistorian tutkimisen ja tallentamisen lisäksi sukututkimukseen liittyy myös suvun vaiheisiin ja elämään liittyvän historiatiedon kerääminen ja tallentaminen. Erityisen tärkeää tämä on karjalaisuudessa. Karjalan heimo on erityisasemassa Suomen heimojen joukossa, koska se on kansainvälisen politiikan pelinappulana joutunut luopumaan vuosisataisista asuinalueistaan ja siirtymään hajalleen muualle Suomeen. Tämä elämänvaihe on monilta osin vielä tutkimatta sukumme vaiheista. Uuteen sukukirjaan on kuitenkin tarkoitus saada hieman tietoa myös molemmista evakkoon lähdöistä (1939/1940 ja 1944), evakkomatkoista ja asettumisesta uusille asuinsijoille.

Kotiseutumatkailu vuonna 2016

Sukuseura ei tehnyt omaa kotiseutumatkaa, mutta seuralle oli varattu 10 paikkaa Hiitolan Pitäjäseuran matkalle 12. – 15.5.2016. Varatut paikat saatiin helposti täytettyä. Matka oli tyypillinen neljän päivän matka. Kun meno- ja paluumatkaan kuluu aina päivä suuntaansa, jäi perillä käytettäväksi kaksi päivää.

Ensimmäisenä perilläolopäivänä käytiin tutustumassa Hiitolan Hannukaisten Kilpolan sukuhaaran asuinpaikkoihin Kilpolan saaressa. Tällä kertaa saareen mentiin veneellä entisen Pukinniemen kartanon alueelta. Kartanon välittömään läheisyyteen on muutama vuosi sitten rakennettu uusi hotelli (Drive Park Ladoga). Hotelli tarjoaa majoituspalvelujen ohella monenlaisia muitakin palveluja, mm. venekuljetuksia Laatokan saariin. Käytimme hyväksi hotellin kuljetuspalvelua ja pääsimme lyhyessä ajassa Kilpolan saaren länsirannalle. Maihinnousupaikasta kävelimme noin kahden kilometrin matkan Kilpolan salmen pohjoisrannan suuntaisesti suvun entisen kantatilan (Kilpola 17, Kiurumäki) asuinpaikoille, missä ei ole enää rakennuksia pystyssä. Menomatkalla tutustuimme entisten naapuritilojen asuinpaikkoihin, joista monista muistuttavat jykevät kiviset rakennusten perustukset. Pääosa matkasta oli vielä tuohon vuodenaikaan suhteellisen helppokulkuista entistä, mutta nykyisin viljelemätöntä peltomaata. Perillä kantatilan asuinpaikalla vietimme eväshetken ja tutustuimme tarkemmin lähiympäristöön. Alueelle on rakennettu viime vuosina pari kesäasuntoa, joissa nyt ei ollut asukkaita paikalla. Onneksi aluetta ei ole aidattu siten, että salmeen rantaan pääsy estyisi. Entisten rakennusten läheisyydestä johtaa rantaan vanha lehtikuusiaita, jonka puut ovat nykyisin yli 20 metriä korkeita, kun ne evakkoon lähdettäessä olivat olleet noin miehen mittaisia. Kävimme tietysti ihastelemassa luonnonkaunista Kilpolansalmea. Monet kerrat olemme istuneet rantakallioilla ”piknikillä” ja nauttineet maisemasta, jonka katselemiseen ei voi kyllästyä. Lepohetken jälkeen kävimme ”kivijalkamatkalla” parilla suvun muulla asuinpaikalla, joista toinen oli ollut välillä ”hukassa”, mutta joka nyt löytyi vaivatta, kun kasvukausi oli vasta aluillaan. Paluumatkalla maihinnousupaikalle kävimme vielä pienemmällä porukalla Tannisten asuinpaikoilla (Kilpola 18, Aromäki). Täältä moni Hannukainen oli vuosisatojen kuluessa löytänyt itselleen puolison.

Toisena perilläolopäivänä kävimme tutustumassa Kurkijoki-museoon, jossa on nähtävissä myös jonkin verran hiitolaista esineistöä. Kävimme myös tutustumassa Kurkijoen kirkon raunioihin ja alueen muistomerkkeihin. Paluumatkalla käytiin suorittamassa kunniakäynti Hiitolan hautausmaalla ja kirkon raunioilla. Kun Hiitolassa käydään, on pakko kiivetä myös Linnavuorelle ja tarkastella sieltä ympäröivää maisemaa. Linnavuorelta laskun jälkeen tehtiin kävelykierros Raivattalan kylässä katsomassa mm. Eeva Kilven (o.s. Salo) entistä kotitaloa, joka on nykyisin ulkonaisesti hyvässä kunnossa. Raivattala on monelle matkalla mukana olleelle tärkeä kohde, joka liittyy lähiomaisten elämänhistoriaan.

Venäjän rajaviranomaiset ovat kiristäneen vierailulupien myöntämistä määrittämälleen rajavyöhykkeelle. Käytäntönä on viime vuodet ollut, että lupia ei myönnetä. Vuonna 2016 kotiseutumatkaajien matkustusasiakirjoja tarkastettiin myös rajavyöhykkeen ulkopuolella mm. entisen Hiitolan Asemakylän, nykyisen Hiitolan keskustan alueella. Rajavyöhykkeelle pääsyn estyminen on vähentänyt sukuseuran matkoille osallistujien määrää ja lisännyt siellä juurensa omaavien kotipaikkakaipuuta.

Kesäkaudella 2016 matkailtiin lisäksi mm. Kaukolan, Räisälän, Käkisalmen ja tietysti Viipurin alueilla. Sukuseuran puheenjohtaja osallistui sekä Hiitolan Pitäjäseuran järjestämälle Hiitolan hautausmaan siivous- ja kunnostusmatkalle että pitäjäseuran hautausmaatoimikunnan neuvottelu- ja työmatkoille, joiden aikana tavattiin mm. Hiitolan nykyistä kunnan viranhaltija- ja luottamushenkilöjohtoa. Hautausmaatoimikunta jatkoi kirkon kirkonpohjan ja sen ympäristön raivaamista. Työ jatkuu vielä vuonna 2017.

Kuvat Raimo Hannukainen

Rantautuminen Kilpolan saareen

Matkalla varsinaiseen kohteeseen riittää tutkittavaa

Tauon paikka Hannukaisten entisellä asuinpaikalla

Muistokukat saatesanoineen menneille sukupolville